Vihreä valtakausi?

Tänään meillä oli me&i-kutsut ja olihan uudessa mallistossa taas joitakin ihanuuksia. Annoin lasten itsensä valita heille yhdet kesävaatteet ja Olli valitsi itselleen kuplavolkkarikuvioisen t-paidan ja Emmi froteisen singoallatunikan perhosapplikaatiolla.

Jäimme vielä haaveilemaan vihreistä collegetakeista, molemmat lapset sellaiset haluaisivat. Tarvettakin niille olisi kun huputtomia on huonosti saatavilla ja hupulliset ovat käytössä epämukavia kun huppu jää ulkovaatteiden alle isoksi mytyksi..  Harkintaan siis vielä tämä ja kaksin kappalein.

pipo päähän pakkasella...

Täällä taasen sairastetaan, lapsille nousi kuumeet uudestaan. Käytettiin eilen lapsia lääkärissä ja olipa onni mennä iltapäivystykseen lastenohjelmien aikaan, meni odottaminen mukavasti.  Lääkäristä suunnattiin apteekkiin hakemaan Emmille antibiootit korvatulehduksen hoitoon. Sitkeä flunssa, mutta toivon mukaan pian helpottaa!

Tässä me pikkukakkosta katsellen odotellaan milloin lääkäri kutsuu..

Tänään olen piirrellyt kaavoja, sen minkä kiukuttelulta ja lasten passaukselta olen ehtinyt. Illalla sulkeuduin omaan soppeeni, omaan rauhaan, hetkeksi ompelemaan. Sain tehtyä lapsille ruttupipot velourista, joihin on tikattu tähtiheijastin eteen. Nämä oli odotetut ja toivotut myssyt, kun ohuet ruttupipot on korjattu talviteloille.

ruttupipot

pipopäät

Köyhiä ritareita ja dinoja

Tällä viikolla ovat lapset olleet flunssan kourissa. Tänään oli ensimmäinen kuumeeton päivä ja vauhti lapsilla jo sellainen mistä huomaa että sisällä on puuhailtu ihan riittävästi. Pieni happihyppely heille siis sallittiin ja huomenna toivottavasti päästään ulkoilemaan jo pidemmäksi aikaa. 

Tänään teimme välipalalle köyhiä ritareita ja kylläpä ne hyvältä maistuivatkin!

Itse olen viettänyt aikaa käsitöiden parissa. Pitäisi saada tehtyä tekeillä olevat ompeleet valmiiksi jotta pääsisi suunnitteilla olevien tekeleiden kimppuun ja voisi sitä varten hommata uusia herkullisia kankaita. 

                                                                   

  Tänään tekaisin Emmin toiveesta pari dinohattua. Ollilla on Tintun lohikäärmehattu ja se oli tämän hatun innoittaja ja malli.Valmiista hatuista pinkistä tuli vähän reilumpi kuin turkoosista, joten se saa jäädä odottelemaan sopivaa päätä vielä toviksi ellen minä sitten ota sitä omaan käyttööni. :)

Hatut on tehty fleecehuovista, ajattelin niitä hyödyntää ompeluksissa kun eivät meillä juurikaan muuten käyttöön pääse.

Nyt me leikitään!

Emmi olisi halunnut ostaa itselleen jonkun pikkuhahmojen muovisen asumuksen, mutta me vanhemmat emme siihen suostuneet useammastakaan syystä. Perustelimme päätöstä sillä, että muoviset rakennelmat vie tilaa ja menevät helposti rikki,.lisäksi hänellä on jo nukkekoti. Tuli sitten siihen kaupassa jankutukseen sanottua että sinähän voit itse askarrella sellaisen talon kuin haluat.  Lupaukset on pidettävä ja voin kertoa että viisivuotias ei unohda mitään! Kuulo tosin voi välillä olla valikoiva. ;o)

Kotona katselimme kierrätykseen meneviä laatikoita ja sieltä löytyi mahtavaa pakkauspahvia, niiden valmiista muodosta syntyi ajatus linnasta...Hello Kitty linnasta. 

Emmi on askarrellut linnan itse, vanhempien avustuksella. Tässä saikin askarrella mukavan monipuolisesti ja useampana iltana.

Linna valmistui viikonloppuna ja on ollut tämän viikon ehdottomasti suosituin leikkipaikka.

 

 

 Ollin on viime aikoina useimmiten löytänyt Muumien parista.

 

Maailma on kaunis...

Eilinen auringonpaiste piristi kummasti mieltä vaikka kovan pakkasen takia ulkona ei uskaltanut kuin pikaisesti pyörähtää. Tässä eilen otettuja kuvia meidän takaverannalta.

Kaunista.

Retkellä

Intoa puhkuen matkaa tehtiin.

Nuotio makkaranpaistoa ja tunnelmaa varten.

ylös ja alas.. ja uudestaan

Kiipeily ja keikkuminen on hurjan kivaa!


 

Tästä päivästä tulikin oikea ulkoilupäivä, aamun olin lasten kanssa retkellä ja tapasimme yhdessä leikkipuistossa entisiä työkavereitani rääppiäisten merkeissä. Iltapäivällä tehtiin oman pihan lumityöt ja illalla reippailtiin pulkkaillen kirjastolle. Lähes kuutisen tuntia ulkona oloa tänään, ja sen kyllä huomaa, täällä ei kitisty koko päivänä.

Lampunvarjostin pitsiliinasta

Makuuhuoneestamme on uupunut jo useamman kuukauden ajan  kattovalaisin kun etsinnöistä huolimatta mieleistä emme mistään löytäneet. Ajatus tehdä itse varjostin lähti siitä kun näin tuttuni tehneen semmoisia itse. Suunnittelin tekeväni samanlaisen, mutta materiaalien uupuessa ja varjostimen akuutin tarpeen vuoksi keksinkin kokeilla aivan jotain muuta..

..ja niin syntyi mummoni virkkaamasta pitsiliinasta sokeritärkin avulla lampunvarjostin. Tämä ei ehkä ole ihan meidän tyyliämme, mutta ajaa asiansa hyvin. Tunnearvo on suuri ja tuntuu kivalta saada pitsiliinat komerosta käyttöön. Sain liinan kovetettua sen verran kovaksi, että mitään kehikoita en varjostimelle tehnyt, saa nähdä kuinka se käytössä toimii. Jos ei toimi niin tärkätään uudelleen tai pestään liina ja otetaan käyttöön pöytäliinaksi ja kokeillaan sitten tehdä varjostimeksi sitä ensin mielessä ollutta versiota.

 

Ohje varjostimeen:

-Valitse mieleinen pyöreä pitsiliina

-valitse kulho jonka ympärille liina muokataan

-Asettele liina kulhoon tai kulhon ympärille (itse laitoin sisäpuolelle jotta sain jätettyä roikkuvat reunapitsit tärkkäämättä, laskeutuu kauniimmin), tue reunoista tarvittaessa pyykkipojilla tai kuminauhalla

-Valmista tärkki laittamalla kattilaan pari desiä vettä ja kuumenna se, lisää kattilaan sokeria niin paljon kuin veteen hyvin imeytyy, älä keitä missään vaiheessa!

-Sitten vain sivelemään sokerilientä liinan päälle

-Anna työn kuivua pari vuorokautta, niin että työ on kuivunut kovaksi.

-Lopuksi pujota lampun johto liinan keskireiästä läpi ja viritä valaisin paikoilleen.

Talvisia puuhia

Tänä vuonna on ehditty harrastaa jo monenlaisia talvisia ulkopuuhia..

..on hiihdetty..

..on luisteltu..

 ..on laskettu mäkeä...

 ..on pelattu pihalätkää..

...ja lisäksi on tehty paljon paljon muita talvipuuhia, mutta ennen kaikkea olemme nauttineet tekemisistämme.

Hyvää uutta vuotta!

Se on uusi vuosi pyörähtänyt käyntiin ja pitkän harkinnan tuloksena on tämä blogi luotu. Tämä on  muistoksi meille ja iloksi sivuilla vieraileville. Kirjailemme ylös lähinnä perheen puuhia ja askarruksia, joskus ehkä tunnelmia ja kuulumisiakin..