On taasen ollut vähän hiljaista täällä blogissa. Kaikki hyvin, oikeastaan paremmin kuin osasimme etukäteen odottaakkaan. Uudet arjen kuviot ovat vain vaatineet totuttelua ja aikaa..
Ihania, mullistavia muutoksia toi jo oikeastaan kesä tullessaan. Minä ehdin olemaan reilun kuukauden työelämässä kodin ulkopuolella, huimaa se oli kuuden vuoden kotona olon jälkeen. Isi ja isovanhemmat hoitivat lasten hoidon kesän aikana loistavasti ja näin sain löysyttää tiukalla ollutta napanuoraa hellävaraisesti tätä syksyä varten. Kiitos, oli helppoa lähteä alkukuusta opiskelemaan ja viedä lapset ekan kerran elämässä päiväkotiin hoitoon.
Arki on lähtenyt rullaamaan ja kaikilla on ollut mukavaa. Lapset tykkäävät mennä ja olla päiväkodissaan, ekan viikon jälkeen ovat olleet siellä kuin kotonaan.
 |
| Ensimmäinen päiväkotiin meno aamu |
 |
| Eskariaamuna jännitys purkautui pienenä kiukkuna |
Sadonkorjuutakin on saatu tehdä omalla pihamaalla. Kurkkuja on tullut aivan hurjasti ja valtavan kokoisia. Tomaatit on makeita kuin karamellit ja kasvimaalta on saatu perunaa, porkkanaa, punajuuria, sipulia, salaattia ja kesäkurpitsaa. Lähiruokaa parhaimmillaan!
 |
| kurkku |
 |
| kasvimaa |
Herneitä, pinaatteja ja retiisejäkin kasvatimme ,mutta kotilot. Ne valtasivat meidän herkut joten ne jätettiin syömättä kun tuholaiset ehtivät ensin ja runsaammalla joukolla. Saas nähdä mitä tuossa kasvimaan paikalla ensi kesänä on..ärsyttää nyt niin nuo mokomat kotilot.
 |
| Lehtokotilo |
