Ainakin tuhat pilkkua!

 Saatiin vihdoinkin vesirokko meille. Tosin vesirokkoa odotettin vain lapsille, sillä me aikuiset luulimme olevan siltä suojattuina. Minun osaltani lapsena sairastamani lievä vesirokko ei kuitenkaan taannut täyttä suojaa vaan sairastuin vesirokkoon toisen kerran, onneksi myös tällä kertaa lievästi.

Lapsilla oli kumpaisellakin viitisensataa näppyä (täysin tarkasti niitä ei millään pystynyt laskemaan) ja minulla parikymmentä. Yhteensä siis yli tuhat näppyä! Kutina on välillä ollut aikamoista! Onneksi kutinalääke, vesirokkovoide ja -vaahto auttoivat pahimpina hetkinä. Kutinaa lukuunottamatta lapset ovat jaksaneet touhuta normaalisti, kuumeesta huolimatta. Itse olen viettänyt suurimman osan ajasta nukkuen, en tiedä väsyttääkö vesirokko vai siihen saamani estolääke. Joka tapauksessa pari tuntia hereillä on ollut ihan maksimi ja sitäkään aikaa en ole kokonaan jaksanut pystyssä olla. 

 Nyt vielä hetkinen toivutaan ja kerätään voimia. Sitten on toiveena pysyä terveinä ja päästä nauttimaan talvisista touhuista!

Tämän kuvan myötä pihlajapellon tontut toivottavat kaikille 

rauhallista joulunaikaa!

Täällä nautitaan yhdessäolosta, vapaista ja jouluherkuista. 

Syksy on tuonut muutoksia arkeemme ja ne ovat vaatineet aikaa. Päivityksiä on kyselty, mutta kiire ja väsymys ovat vaatineet veronsa siksi blogi on ollut tauolla, ei kuitenkaan kokonaan unohdettu. Loppuvuosi lomaillaan koko perheen voimin ja kerätään voimia kevääseen. Tarkoitus olisi myös päivitellä juttuja meidän kuluneesta syksystä teille uskollisislle blogiin kurkkijoille.

Kromihäät

Tänään on minun ja mieheni 9.hääpäivä.

Olin tänään kotona hoivaamassa pieniä toipilaita ja päätimme juhlapäivän kunniaksi tekaista kakun.

Tehtiin suklaakääretorttupohja ja vanilja-vadelmamoussea kakun väliin. Kuorrute on tehty vaahtokarkkimassalla ja ekaa kertaa tein ja käytin kyseistä massaa..ei tullut ihan priima kakku ulkonäöltään, mutta hyvää oli.

Tälläinen siitä tuli:

 

Elokuu!

On taasen ollut vähän hiljaista täällä blogissa. Kaikki hyvin, oikeastaan paremmin kuin osasimme etukäteen odottaakkaan. Uudet arjen kuviot ovat vain vaatineet totuttelua ja aikaa..

Ihania, mullistavia muutoksia toi jo oikeastaan kesä tullessaan.  Minä ehdin olemaan reilun kuukauden työelämässä kodin ulkopuolella, huimaa se oli kuuden vuoden kotona olon jälkeen. Isi ja isovanhemmat hoitivat lasten hoidon kesän aikana loistavasti ja näin sain löysyttää tiukalla ollutta napanuoraa hellävaraisesti tätä syksyä varten. Kiitos, oli helppoa lähteä alkukuusta opiskelemaan ja viedä lapset ekan kerran elämässä päiväkotiin hoitoon.   

Arki on lähtenyt rullaamaan ja kaikilla on ollut mukavaa. Lapset tykkäävät mennä ja olla päiväkodissaan, ekan viikon jälkeen ovat olleet siellä kuin kotonaan.

Ensimmäinen päiväkotiin meno aamu

Eskariaamuna jännitys purkautui pienenä kiukkuna

Sadonkorjuutakin on saatu tehdä omalla pihamaalla. Kurkkuja on tullut aivan hurjasti ja valtavan kokoisia. Tomaatit on makeita kuin karamellit ja kasvimaalta on saatu perunaa, porkkanaa, punajuuria, sipulia, salaattia ja kesäkurpitsaa. Lähiruokaa parhaimmillaan!

kurkku

kasvimaa

Herneitä, pinaatteja ja retiisejäkin kasvatimme ,mutta kotilot. Ne valtasivat meidän herkut joten ne jätettiin syömättä kun tuholaiset ehtivät ensin ja runsaammalla joukolla. Saas nähdä mitä tuossa kasvimaan paikalla ensi kesänä on..ärsyttää nyt niin nuo mokomat kotilot.

Lehtokotilo

...muu maa mustikka.

Lähdimme tänään iltapäivällä koko perheen voimin metsään mustikoita etsimään, kun lapset sitä toivoivat ja odottivat.  Me aikuiset käytiin viikonloppuna katselemassa olisiko mustikat olleet kypsiä paikassa joka viime vuonna hyväksi havaittiin. Puoliraakileita oli jäljellä, mutta muuten varvut oli riivitty jo aika tarkkaan, joten summamutikassa mentiin etsimään uusia marjamättäitä, ja löytyihän niitä. Kaiken kaikkiaan oltiin metsässä vain pari tuntia  (todellista yhteistä laatuaikaa, kun kelikin oli mitä parhain, ja itikat poissa) josta saldona kaksi hieman vajaata ämpärillistä mustikoita poimureilla poimittuina. Lapset keräsivät omilla poimureillaan ja olivat kuin vanhoja konkareita. Metsässä maistui tietysti mustikat ja pienet eväät. Leikin lomassa ämpärit täyttyivät ihan huomaamatta. Marjojen siivoaminen ja säilöminen veikin sitten enempi aikaa, mutta nyt on pakastettu 15 litraa mustikoita talven varalle.

iltauinnilla

Vesi on jo lämmintä ja nyt on hyvä aika opetella uimataitoja ja nauttia kesästä! 

Emmi oppi viime viikonloppuna uimaan ilman kellukkeita ja välillä jaksaa uida jo ihan hyvän matkaa. Olli uiskentelee enimmäkseen uimarenkaan kanssa ja nautiskelee. Vesileikeistä tykkää molemmat lapset ja sukeltelu on mieluisaa puuhaa etenkin Emmille.

Pyrimme pääsemään tänä kesänä uimaan vielä monen monta kertaa!

Suomineito kera kukkasten

Paraatipaikalla pihallamme on pyöreä kukkapenkki, jossa on kuunliljoja ja pioneja. 

Kukoistus on nyt kauneimmillaan!

Tämän kylän urheiluseura, Emmin prinsessafutis toimii tämän seuran nimissä, sai järjestettäväkseen heinäkuulla neljä alle 16 vuotiaiden tyttöjen jalkapallon maaottelua. Talkooavuksi ehdittiin tänään yhteen peliin jossa Emmi oli saattamassa pelaajia kentälle, Suomen edustus asussa tietenkin.